Frantsilan yrttiparatiisi kansallismaisemissa

Frantsilan yrttitilan tuotteet ovat suomalaista kansanperinnettä. Virpi Raipala-Cormier aloitti miehensä kanssa yrttien luonnonmukaisen viljelyn Hämeenkyrössä vanhalla sukutilallaan Frantsilassa 1981.

Virpi Raipala-Cormier on harrastanut yrttejä aina. Hänellä on ollut oma maustekasvitarha 15- vuotiaasta ja ensimmäisen yrttisekoituksensa hän on valmistanut jo 1968. Ystävyyden yrttiteetä valmistetaan edelleen.

Ihmisten hyvinvointi toiminta-ajatuksena

”Rouva Yrtti” Tiina Ahonen

Alkuajoista Frantsila on kehittynyt johtavaksi kotimaiseksi luomuyrttien viljelijäksi ja myös tuottajaksi. Frantsilaan kuuluu Luomuyrttitilan lisäksi Hyvän Olon Keskus ja Frantsilan Kehäkukka. Raipala-Cormierin pariskunta haki toiminnan laajentuessa omat vastaavansa Kehäkukkaan ja Hyvän Olon Keskukseen 90-luvun puolivälissä. Kaikki kolme kohdetta toimivat Frantsilan hengessä. Frantsilan toiminta-ajatuksena on luonnonmukainen yrttiviljely ja tuotteiden ja koulutuksen kautta edistää ihmisten fyysistä, psyykkistä ja henkistä hyvinvointia ja kasvua tasapainossa luonnon kanssa.

Luomuyrttitilalla viljellään kotimaisia yrttejä, vastataan jalostuksesta ja markkinoinnista. Omat pellot eivät riitä enää viljelemään riittävästi yrttejä kasvaneeseen kysyntään, joten heillä on myös sopimusviljelijöitä, jotka ovat sitoutuneet luomutuotantoon. Villiyrttejä Frantsilan käyttöön poimivat 4H-järjestön aktiivit, kertoo Tiina Ahonen Kehäkukasta. Joitakin yrttejä on tuotu ulkomailtakin, esim. auringonhattu Jim Cormierin kotiseudulta Kanadan preerioilta. Yrttituotteiden valmistus tapahtuu tuotantolaitoksessa Luomuyrttitilalla.

Frantsilan tuotteita myydään Suomessa luontaistuotekaupoissa, tavaratalojen luontaistuoteosastoilla ja apteekeissa. Hyvän Olon Keskus sijaitsee Frantsilan sukutalon vanhoissa talonpoikaisrakennuksissa ja Kehäkukka Pappilanjoen rannassa yli sata vuotta vanhassa kansakoulun rakennuksessa 3-tien varressa Hämeenkyrön keskustan laitamilla.

Pohjana koulutus ja laatu

Hyvän Olon Keskuksessa tarjotaan räätälöityjä kokous- ja ohjelmapalveluita. Siellä saa luontaishoitoja ja koulutusta mm. yrteistä, luontaisterapiasta ja itsehoidosta.

Kehäkukassa sijaitsee kahvila-ravintola, näyteyrttitarha ja Frantsilan tuotteiden myymälä. Kehäkukan pihapiirissä on myös Puotihuone, jossa voi tutustua paikalliseen käsiteollisuuteen ja luomuvilja- ja marjatuotteisiin. Yrttitarhan takana on taidenäyttelytila. Frantsilan tuotteita on yli kaksi sataa. Luonnonmukaisten tuotteiden pohjalla on laatu ja tutkimus. Koulutus on myös tärkeää, Frantsilassa huolehditaan yrtinpoimijoiden koulutuksesta kasvierehdysten välttämiseksi ja luonnonsuojelun takaamiseksi. Suomalainen luonto on vielä puhdasta ja se yhdessä ilmastomme kanssa antaa yrteille niiden tehokkuuden.

Luonto hoitaa

Karvakorva-uute on ensimmäinen oma tuttavuuteni Frantsilan yrttitarhan tuotteisiin. Kolmen alle nelivuotiaan räkänokan äitinä sain aikoinani korvalääkäriltä suosituksen torjua nuhatautien jälkijunassa tulevaa korvatulehdusta Karvakorvalla. Kokeiltava oli ja kannatti. Lapset oppivat huutelemaan Karvakorvaa heti, kun nenä alkoi tippua. Neniä tiuhaan pyyhkien järkeilin, että uute saa liman irtoamaan urakalla eikä se jää junnamaan mihinkään ”onteloihin”.

Kehäkukan emäntä Tiina Ahonen kertoo Karvakorvan olevan suosittu sodankäyneiden vanhojen miesten keskuudessa, koska siinä on paljon ratamoa, mitä käyttämällä sodassa paranneltiin yskää ja ampumahaavoja.

Tiina ja Olli Ahonen ovat itse ajautuneet alalle henkilökohtaisesta syystä. Perheen ystävän vakava sairaus ja hänen loppuajan vahvassa lääkityksessä ja tuskissa oleminen sai miettimään, eikö löytyisi jotakin keinoa hänen oloaan helpottamaan. Yrteistä heillä oli tietoa, mutta se oli vain ”kirjatietoa”.

– Mietimme, miten ennen oikein tehtiin. Miten olisimme voineet auttaa ja voimistaa huonoon kuntoon mennyttä kehoa. Näillä tiedoilla, mitä nyt on, olisimme siihen pystyneet, kertoo Tiina Ahonen.

Tiina Ahonen kuuli, että Hämeenkyrössä tutkitaan ja tuotetaan rohtoja vanhan suomalaisen kansanperinteen pohjalta. Hän lähti Frantsilan kursseille, opiskeli aromaterapeutiksi ja sillä tiellä hän nyt on.

Kasvitietouden jakaminen on tärkeä tehtävä

Tiina vastaa emännöinnistä ja neuvonnasta Kehäkukassa ja Olli hoitaa paperihommat ja markkinoinnin. Molemmat heidät löytää myös Kehäkukan päivittäisistä töistä ja mukana ovat välillä myös perheen tytöt, ahkerat kahvila-apulaiset. Ahosen perhe on hämeenkyröläistynyt ja Tiina toimii nykyään myös valtuustossa.

Tiina Ahonen kokee Frantsilan valistustyön tärkeäksi: – Täällä saa kertoa tietoa isolle joukolle ihmisiä, miten he oikeasti pystyvät käyttämään vaikka niitä pihan vihulaisia nokkosia hyödyksi ja saavat voimaa niistä.

Tietoa ei Frantsilassa pantata. Harvoin olen vieraillut yhtä informatiivisilla nettisivuilla ja palvelu pelaa yhtä hyvin yrttimyymälässä kuin puhelimitse neuvoakin kysyville.

– Suurin osa Kehäkukassa kävijöistä on matkailijoita, jotka kahvin tai ruokailun lomassa tulevat tutustumaan tähän maailmaan. Jos ihmiset innostuvat kasvien keruusta ja kesän kasvien talteen ottamisesta, koemme onnistuneemme. Monella on kuitenkin muita kiireitä, eikä kasveja tänä päivänä välttämättä tunnetakaan, joten heille valmiit tuotteemme on tärkeitä, Tiina Ahonen toteaa.

Perinteinen elämä hoitaa mielenterveyttä

Allergisia asiakkaita käy Frantsilassa paljon. Tiina Ahonen kertookin heillä olevan allergiakirjoja, joista varmistellaan myös ristikkäisvaikutuksia.

– Kyllä me usein täällä pähkäillään, miksi allergiat kasvavat koko ajan. Yksi syy on varmaan se, että elämä ei ole enää niin yksinkertaista ja saasteet tietysti vaikuttavat, Tiina miettii, Se että on allerginen, ei kuitenkaan tarkoita ettei voi käyttää yrttituotteita. Silloin vaan valitaan sellainen, jossa ei ole niitä allergisoivia kasveja. Tässä on tietenkin asiakkaalla myös se oma vastuu ja se kuinka paljon on valmis kokeilemaan. Hyvä olo ja ”perinteinen” rauhallinen ja yksinkertainenkin elämä toistuu Tiina Ahosen puheissa. Sieltä mummola-ajoilta on jäänyt hyvät muistot. Mummojen ikäryhmä vielä eli luonnossa kiinni, tunsi kasveja ja käytti niitä perinteiden mukaan. Nyt on alettu arvostaa taas sitä tietoa ja Frantsilassa halutaan viedä sitä myös mahdollisimman laajalle.

– Olemme me monien täällä käyneiden ryhmien kanssa pohtineet tämän päivän ihmisten mielenterveyttäkin. Meillä on nykyään enemmän aikaa itsellemme, hyvään vointiin ja hyvään oloon, mutta tuoko se aika sitten sen, että pohditaan liikaa… Ennen ei talon töiltä ehditty ja jaksettukaan pohtia ainakaan liikaa.

Koululääketiede ja luontaishoito yhteistyöhön

Tiina Ahosen unelma on, että perustettaisiin praktiikkoja, joissa luontaislääketiede ja koululääketiede yhdessä tutkisivat asiakkaan, miettisivät hoitoa ja lähtisivät ensin pehmeällä hoidolla, jos se on mahdollista.

– Toivon, että oudon asian viitta putoaisi kasvien hoitavasta ominaisuudesta pois. Olisi hienoa, jos osattaisiin käyttää ja hyödyntää niitä niin kuin ennenkin. Lääkärille mentäisiin, jos omat tropit ei riitä. Kyllä meillä olisi syöty monen monituista antibioottikuuria enemmän, jos olisin sen reseptin aina ottanut, kun sitä on tarjottu. Onneksi tänä päivänä on antibioottien turhaa käyttöä vähennetty.

Kokeilemalla löytää sopivat tuotteet

Kysymykseeni, onko lääkäreiltä tai muualta tullut kritiikkiä tuotteita kohtaan, joiden sanotaan helpottavan esim. univaikeuksissa tai auttavan paniikkihäiriöihin, Tiina vastaa ettei ole.

– Eiväthän kaikki lääkkeetkään toimi. Omakohtainen kokemus kertoo vaikuttavuudesta. Kyllä meilläkin tuotteiden vaikutusta testataan ja hyvät tulokset antavat pohjaa hoitavien yrttien käyttämiseen.

– Suomessa on hyvin tiukka lääkelaki. Se on mielestäni hyvä asia, se estää ylilyönnit. Mäkikuisman vaikuttavuus huomioitiin ja se otettiin lääkeluetteloon. Tutkimuksissa huomattiin, että sillä on joittenkin tiettyjen lääkkeiden kanssa ei-suotavia yhteisvaikutteita. Sitä saa nyt apteekista. Kansanparantajathan ovat tienneet jo hyvin kauan aikaa, että mäkikuisma toimii mielialanvaihteluihin.

Hengähdystauko mehiläisten ja yrttien keskellä

Kehäkukan peräkammarissa on kesäkuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Koko kesän siellä asustaa myös läpinäkyvässä pesässään mehiläisyhteisö, jolla on oviaukko ikkunasta. Mehiläiset keräävät katselijoita ja tuovat oman lisänsä tähän yrtintuoksuiseen Kehäkukkaan. Tiina Ahonen sanookin, että jos joskus on uupunut, niin mehiläisten toimintoja seuratessa saa kyllä taas uutta puhtia.

Puhdista ei tunnu puutetta tällä ”Rouva Yrtillä” olevan. Hän ottaa hymyillen asiakkaat vastaan, jakaa yrttitietoa ja on lähtenyt jälleen uudelle alavaltaukselle luomualalla: hän aloitti viime syksynä kolmevuotisen kiinalaisen lääketieteen eli akupunktion opiskelun.

Tiina Ahonen toivoo, että alalla toimivat olisivat kunnolla kouluttautuneita, ihan viikonloppukursseilla ei kannata alkaa neuvomaan ja terapoimaan ihmisiä.

Kehäkukan pihalla menee useampi tovi näyteyrttitarhassa. Siellä on suurin osa Frantsilan yrteistä ja lisäksi joitakin kasveja (esim. Pappilan perinteen rohtoja) näytiksi yrteistä, jota on ennen käytetty. Tuoksu on hoitavien ja maustekasvien keskellä hurmaava. Rauhallinen ilmapiiri saa viihtymään ja yrttilöydöt ilahtumaan. Käy kierros kunnon luonnontiedon oppitunnistakin.

Frantsila sijaitsee Hämeenkyrössä, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta Vaasaan päin.

Teksti ja kuva: Ritva Merinen

Lähde: www.frantsila.com