Kesä kului Kipunoidessa

Mikko Huotari on sanavalmis 23-vuotias nuorimies, joka on jo toista kesää vapaaehtoistyössä taittamassa lehteämme.

Itsensä Mikko määrittelee graafiseksi suunnittelijaksi ja epäonnistuneeksi sekä katkeroituneeksi muusikoksi. Hänen bändinsä nimeltään Paskavasara (www.paskavasara.com) soittaa folkahtavaa trashmetallia. Mikko sanoittaa, soittaa ja säveltää osan bändin kappaleista.

Mikko onkin varsin monipuolisesti lahjakas kulttuurin alalla; harrastaa taiteita, kumikanoja, valokuvausta, kaipuunpuuskia ja elämäntuskaa. Elämää täyttää myös graafinen suunnittelu freelancerina.

Koulussaan, Pirkanmaan taitokeskuksessa Mikko opiskelee audiovisuaalista viestintää, tarkemmin sanottuna graafista suunnittelua. Se näkyykin kaikissa hänen valokuvissaan ja muussa kyvykkyydessä saada aikaan näyttävää jälkeä myös muualle kuin Kipunoita-lehteen.

Tulevaisuudensuunnitelmana on tulla ”isona” paremmaksi graafiseksi suunnittelijaksi, mutta itse arvuuttelee tulevaisuuttaan tulemalla kylähulluksi sekä kahden kissan omistajaksi. Muista suunnitelmistaan Mikko toivoo, että bändi saisi siivet alleen loppuvuodesta julkaistavan lyhytsoiton jälkeen.

Elämän tarkoitus?

Mikko on jo toista vuotta ollut Taimin ”kesäpoikana”. Kesäpojan rooli on ollut antoisaa ja sanookin pilke silmäkulmassa, että ”perhosia on jo nyt vatsassa, kun ajattelee, minkälaista kunniaa tästä roolista tulee. Ehkä tämä avaa tien tangokuninkuuteen tai jopa elämäntapaintiaaniksi.”

Mikko kiittää vanhempiensa geenejä omista luovista kyvyistään. ”Mutta elämän myöhemmin heitellessä minua suuntaan jos toiseenkin, elämäntehtäväkseni muodostui kyseenalaistaa auktoriteetteja ja etsiä omia ja yhteiskunnan rajoja, joten luovuuteni kumpuaa itseni haastamisesta ja halusta luoda uutta”.

Viime vuonna Mikko riimitteli varsin omituisia haikurunoja. Kysyessäni onko harrastuksena vielä haikurunous, vastaus tulee pienen miettimisen jälkeen. ”Haikurunouteni moniselitteisyys on noussut kolmanteen potenssiin ja pseudomystisyydessään ne lähentelevät jo täydellistä ihmismielen imploosiota.”

Taimi on antanut Mikolle rennon ja lämpimän ympäristön vapaaehtoistyöhön. Kipunoita-lehden taittaminen on lisäksi tukenut opiskelua ja päivittäinen Taimiin lähtö on rytmittänyt päivää mukavasti.

Mikko on taittanut eri julkaisuja ja mainoksia, mutta Kipunoita-lehden teossa hymy on ollut herkässä. Hän kokee myös tekevänsä tärkeää työtä hyvän asian puolesta. ”Vapaaehtoistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet.”

Yritin saada Mikon edes hetkeksi sekoamaan sanoissaan, mutta vastaus siihen, mikä on elämän tarkoitus oli kuitenkin jo tulossa: yrittää tehdä mahdollisimman monta ihmistä onnelliseksi ja syödä paljon fetasalaattia.

Teksti ja kuvat: Marko Heikkilä