Kipunoita

kesäkuu 2002

Lehden etusivuTaimin etusivu

 

14. vuosikerta, numero 3, elokuu 2004

Entä jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta?


Itsenäisyytemme alussa vuonna 1918 Suomi oli kuningaskunta runsaan kahden kuukauden ajan. Kuninkaaksi valittiin Hessenin maakreivin nuorempi poika Friedrich Karl, joka sai suuret valtaoikeudet. Hänet tunnetaan nimellä Väinö I, joka ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut hänen virallinen nimensä, nimi on vain sutkaus. Friedrich Karl ei koskaan käynyt Suomessa. Saksa antautui hänen ollessaan matkalla Suomeen ja hän luopui kruunusta ja kääntyi takaisin Tallinnasta.

Kuningasseikkailu päättyi lyhyeen mutta voimme kuitenkin antaa mielikuvituksen laukata. Millainen olisi kuningassuvun historia, jos hän todella olisi asettanut Ehrströmin suunnitteleman kruunun päähänsä ja asettunut hallitsemaan maatamme? Kuka olisi hallitsijamme nyt? Olisiko kulttuurimme hienostuneempi ja juhlavampi?

Kirjoitetaan siis historia uusiksi ja siirrytään fantasian maailmaan, olemassa olevia tosiasioita kunnioittaen tietysti!

Friedrich Karl valittiin siis kuninkaaksi, kuvitelkaamme että hän sai nimekseen Kaarle I. Kaarlella oli kaksi poikaa joista vanhempi, Philipp avioitui Italian kuninkaan tyttären Mafaldan kanssa. Kruununprinssiksi tuli nuorempi poika Wolfgang, joka myös todellisessa elämässä vietti jonkin aikaa Suomessa. Hän palveli kaksi vuotta tiedotusupseerina Lapissa jatkosodassa ja sai ansioistaan Suomen Vapaudenristin.

Kaarle I kuoli Talvisodan jälkeen vuonna 1940 ja valtaistuimelle nousi kruununprinssi Wolfgang, historiassamme hänen nimekseen tulee Kaarle II. Kuningas allekirjoittaa sopimuksen Saksan kanssa, sitten vuonna 1944 Suomi irrottautuu sodasta ja kuningas eroaa.

Kaarle II oli poikamies, joten uudeksi kuninkaaksi tulee seitsemäntoistavuotiaana hänen veljenpoikansa prinssi Heinrich von Hessen, olkoon hänen nimensä Henrik I.

Kuninkaan valtaoikeuksia rajoitetaan ja hallitusmuotomme siirtyy parlamentaarisempaan suuntaan. Kuningas on arvostettu taidemaalari ja lavastaja, monet Rooman oopperan ja Milanon La Scala- oopperan produktiosta 60- ja 70-luvuilla on esitetty hänen suunnittelemissaan ja maalaamissaan lavasteissa. Kuninkaana hän suunnittelee myös Savonlinnan oopperajuhlien lavasteita.

Henrik I elää edelleen ja on kuninkaana kuudettakymmenettä vuotta. Kaarle II: n tavoin hän on poikamies, joten kruununprinssiksi tulee jälleen veljenpoika.

Kuninkaalla on vanhempi veli jolla on kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Kruununprinssinä on prinssi Philipp, joka on pojista nuorempi ja syntynyt vuonna 1970. Hänen oletetuista romansseistaan kohistaan naistenlehtien sivuilla lähes päivittäin. Olisikohan hänellä jotain säpinää Ruotsin prinsessa Victorian vai ehkä Lola Odusogan kanssa…

Prinsessoista toinen, Mafalda on naimisissa kreivillisen vermutintuottajasuvun vesan Enrico Marone Cinzanon kanssa. Kansallisjuomamme Kossu on saanut kilpailijan…

Todellisuudessa Philipp asuu New Yorkissa, kruununprinssiydestään hän kuuli vasta muutama vuosi sitten. Suvun tuhatvuotinen historia on värikäs, kuningasseikkailu on siinä vain yksi yksityiskohta. Hän vieraili maassamme viime vuonna tavaten Tasavallan Presidentin, arkkipiispan ja monia julkisuuden henkilöitä. Kruunua hän ei pyynnöistä huolimatta suostunut sovittamaan päähänsä. Meillä on kuitenkin lupa jossitella…

Teksti: Matti Ollila

Valtiopäivien päätöksen innoittamana vastavalitulle kuninkaalle ruvettiin suunnittelemaan kaikenlaisia kuninkaallisia tavaroita, pukuja, esineitä, huonekaluja (Saarinen) jne. Kuninkaan valinta oli monen sen ajan nimekkään taiteilijan innoituksen lähteenä.

Suunnitelmia ei ehditty toteuttaa, koska muutaman kuukauden hallitsemisen jälkeen Friedrich Karl ilmoitti itse luopuvansa kruunusta jättäen Suomen valtaistuimen tyhjäksi. Puvuston (Gallen-Kallela) ja Suomen kruunun (Ehrström) piirustukset ovat kuitenkin säilyneet ehjinä jälkipolville.

Kemin Jalokivigallerian perustaja, kultaseppämestari Teuvo Ypyä, löysi 1980-luvulla Suomen kuninkaallisen kruunun piirustukset. Hän kiinnostui kruunusta ja valmisti sen alkuperäisiä piirustuksia noudattaen jalokivigalleriassa, jossa se on ollut esillä vuodesta 1988. Kruunu painaa 2 kg ja se on kullattua hopeaa.

Kruunun pantaa kiertävät vuosisadan alun aikaisen Suomen maakuntien vaakunat. Jalokivinä on muun muassa neljä suurta kuorikkohelmeä ja neljä jaloserpentiinihelmeä. Yläosassa ristin paikalla sijaitsevan sinivalkoisen omenan päällä istuva Suomen leijona symbolisoi valtion maanpäällistä valtaa.

Avaa kuva kruunusta uuteen ikkunaan.

Lähde: www.kemi.fi /jalokivigalleria