14. vuosikerta, numero 3, elokuu 2004
Haastattelussa
politiikan tutkija Sami Borg:
” Kunnallisvaaleissa
voi vaikuttaa ”
1. Millaista on mielestäsi
positiivinen valta ja positiivinen
vallankäyttö? Käytetäänkö sitä
Suomessa, maailmassa, missään?
Voisihan se tarkoittaa esimerkiksi avointa
ja keskustelevaa yhteisten asioiden hoitoa
sekä asioiden valmistelussa että niistä
päätettäessä. Positiivisen vallan edellytyksenä
on toimiva yhteistyö kuntalaisten,
luottamushenkilöiden sekä päätöksiä valmistelevien
ja toimeenpanevien viranhaltijoiden
välillä. Vallankäytön tulisi perustua
läpinäkyviin ja perusteltuihin tavoitteisiin
sekä luottamukseen eri osapuolten
välillä.

Sami Borg toimii valtakunnallisen yhteiskuntatieteellisen
tietoarkiston johtajana Tampereen yliopistossa.
|
2. Kenellä tai millä tahoilla
Suomessa on todellista ja
konkreettista valtaa?
Jaa-a, tähän voi vastata kovin monella tavalla.
Muodollisesti vaaleissa valituksi tulevien
luottamushenkilöiden valta on kunnissa
ja valtakunnallisestikin riittävä. Käytännössä
valta kuitenkin keskittyy melko
harvojen käsiin, heille joilla on eniten halua,
kykyä ja aikaa asioihin vaikuttamiseen.
Kunnissa kunnanhallituksen jäsenten
ja johtavien viranhaltijoiden asema on
yleensä melko vahva, mutta yksittäiset rivivaltuutetutkin
voivat nousta ratkaisijan
rooliin. Jos valta suhteutetaan taloudelliseen
pelivaraan, sitä näyttää olleen luottamushenkilöillä
enemmän paremman talouden
aikoina. Suoraselkäisimmät osaavat
toki tehdä vaikeitakin päätöksiä kansan
valtuuttamina.
3. Miten arvioit syksyn
kunnallisvaaleja, muuttuuko
mikään tavallisen tamperelaisen
kannalta?
Maailma muuttuu koko ajan ja Tampere
sen mukana. Eikä neljä vuotta ole lyhyt
aika. Sosiaali- ja terveyspuolella kansallinen
terveysohjelma on aktiivivaiheessa
ja sen vaikutusten pitäisi vähitellen näkyä
meille palvelujen käyttäjille. Myös
esimerkiksi liikennejärjestelyissä ja kaavoituksessa
tullaan tekemään seuraavalla
valtuustokaudella suuria linjavalintoja.
Tässä mielessä vaaleista ei puutu kiinnostavia
teemoja. Mutta mikä muuttuu?
Ans kattoo ny...
4. Kiinnostaako ihmisiä
kunnallispolitiikka ja
kunnallisvaalit? Ketkä
ovat aktiivisimpia ja ketkä passiivisimpia osallistujia?
Arvo- ja asennetutkimusten nojalla yhteiskunnallinen
ja varsinkin puoluepoliittinen
osallistuminen ovat suurimmalle osalle ihmisistä
vähämerkityksisiä asioita. Jos hieman
kärjistän, rutinisoinut byrokratia tuottaa
päätökset ja palvelut, jotka otetaan vastaan
itsestäänselvyytenä.
Kunnallispolitiikan puoluepolitisoituneisuus
tuntuu monille vieraalta, mikä näkyy
siinä, että uudeksi ehdokkaaksi suostutaan
liittymättä puolueen jäseneksi.
Viime kunnallisvaaleissa joissakin
suurissa kaupungeissa, kuten Vantaalla,
enemmistö äänioikeutetuista ei käynyt
äänestämässä. Tätä on jo hyvä kavahtaa.
Nuorten ja työväestön äänestämättömyysriski
on suurin. Kunnallisvaaleissa
voi vaikuttaa ja ehdolla on tälläkin kertaa
paljon ahkeria ja osaavia ihmisiä.
5. Koetaanko kunnallispoliittinen
päätöksenteko yleensä legitiimiksi
ja kuntalaisia edustavaksi?
Ei asiaa tarvitse niinkään ajatella yleisellä
tasolla, paitsi toki äänestysprosenttiin
liittyen. Jos enemmistö ei äänestä, hyväksyttävyys
ja edustuksen tasapuolisuus
ovat vähintään psykologisesti vaakalaudalla.
Monet haluavat äänestää läpimenevää
ehdokasta ja yhteys valtuustoon toimii
tätä kautta. Toiselle riittää oman puolueen
riittävä edustus ja terveisten lähettäminen
välikäsien kautta valtuutetuille tai suoraan
virkamiehille. On tärkeää, että mahdollisimman
moni kokee voivansa vaikuttaa tavalla
tai toisella.
Haastattelija Katri Sarta
|