Haastattelussa politiikan tutkija Sami Borg:
” Kunnallisvaaleissa voi vaikuttaa ”

1. Millaista on mielestäsi positiivinen valta ja positiivinen vallankäyttö? Käytetäänkö sitä Suomessa, maailmassa, missään?

Voisihan se tarkoittaa esimerkiksi avointa ja keskustelevaa yhteisten asioiden hoitoa sekä asioiden valmistelussa että niistä päätettäessä. Positiivisen vallan edellytyksenä on toimiva yhteistyö kuntalaisten, luottamushenkilöiden sekä päätöksiä valmistelevien ja toimeenpanevien viranhaltijoiden välillä. Vallankäytön tulisi perustua läpinäkyviin ja perusteltuihin tavoitteisiin sekä luottamukseen eri osapuolten välillä.

2. Kenellä tai millä tahoilla Suomessa on todellista ja konkreettista valtaa?

Jaa-a, tähän voi vastata kovin monella tavalla. Muodollisesti vaaleissa valituksi tulevien luottamushenkilöiden valta on kunnissa ja valtakunnallisestikin riittävä. Käytännössä valta kuitenkin keskittyy melko harvojen käsiin, heille joilla on eniten halua, kykyä ja aikaa asioihin vaikuttamiseen.

Kunnissa kunnanhallituksen jäsenten ja johtavien viranhaltijoiden asema on yleensä melko vahva, mutta yksittäiset rivivaltuutetutkin voivat nousta ratkaisijan rooliin. Jos valta suhteutetaan taloudelliseen pelivaraan, sitä näyttää olleen luottamushenkilöillä enemmän paremman talouden aikoina. Suoraselkäisimmät osaavat toki tehdä vaikeitakin päätöksiä kansan valtuuttamina.

3. Miten arvioit syksyn kunnallisvaaleja, muuttuuko mikään tavallisen tamperelaisen kannalta?

Maailma muuttuu koko ajan ja Tampere sen mukana. Eikä neljä vuotta ole lyhyt aika. Sosiaali- ja terveyspuolella kansallinen terveysohjelma on aktiivivaiheessa ja sen vaikutusten pitäisi vähitellen näkyä meille palvelujen käyttäjille. Myös esimerkiksi liikennejärjestelyissä ja kaavoituksessa tullaan tekemään seuraavalla valtuustokaudella suuria linjavalintoja. Tässä mielessä vaaleista ei puutu kiinnostavia teemoja. Mutta mikä muuttuu? Ans kattoo ny...

4. Kiinnostaako ihmisiä kunnallispolitiikka ja kunnallisvaalit? Ketkä ovat aktiivisimpia ja ketkä passiivisimpia osallistujia?

Arvo- ja asennetutkimusten nojalla yhteiskunnallinen ja varsinkin puoluepoliittinen osallistuminen ovat suurimmalle osalle ihmisistä vähämerkityksisiä asioita. Jos hieman kärjistän, rutinisoinut byrokratia tuottaa päätökset ja palvelut, jotka otetaan vastaan itsestäänselvyytenä.

Kunnallispolitiikan puoluepolitisoituneisuus tuntuu monille vieraalta, mikä näkyy siinä, että uudeksi ehdokkaaksi suostutaan liittymättä puolueen jäseneksi.

Viime kunnallisvaaleissa joissakin suurissa kaupungeissa, kuten Vantaalla, enemmistö äänioikeutetuista ei käynyt äänestämässä. Tätä on jo hyvä kavahtaa. Nuorten ja työväestön äänestämättömyysriski on suurin. Kunnallisvaaleissa voi vaikuttaa ja ehdolla on tälläkin kertaa paljon ahkeria ja osaavia ihmisiä.

5. Koetaanko kunnallispoliittinen päätöksenteko yleensä legitiimiksi ja kuntalaisia edustavaksi?

Ei asiaa tarvitse niinkään ajatella yleisellä tasolla, paitsi toki äänestysprosenttiin liittyen. Jos enemmistö ei äänestä, hyväksyttävyys ja edustuksen tasapuolisuus ovat vähintään psykologisesti vaakalaudalla. Monet haluavat äänestää läpimenevää ehdokasta ja yhteys valtuustoon toimii tätä kautta. Toiselle riittää oman puolueen riittävä edustus ja terveisten lähettäminen välikäsien kautta valtuutetuille tai suoraan virkamiehille. On tärkeää, että mahdollisimman moni kokee voivansa vaikuttaa tavalla tai toisella.

Haastattelija Katri Sarta