Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on pyydetyn arvioinnin tehtyään antanut Tampereen kaupungille suositukset mielenterveyspalveluiden järjestämiseksi. THL:n raportti sisältää yhdeksänkohtaisen listan suuria rakenteellisia toimia, joita se ehdottaa. Suositukset ovat paljolti samoja, joita on mietitty muutenkin.

Tampereen kaupungin avomielenterveyspalvelujen ylilääkäri Eila Heikkinen on tyytyväinen, että arvioinnin tekijäksi saatiin THL ja sitä kautta paras asiantuntemus.

– Suurta yllätystä auditointiraportti ei tuottanut. Monessa suhteessa voimme olla tyytyväisiä, jopa ylpeitä hyvästä, monipuolisesta toiminnastamme, Eila Heikkinen sanoo. – Nyt on aika taas pohtia uusia suuntia mielenterveystyön kehittämisessä. Strategiaryhmää ollaan parhaillaan kokoamassa tekemään uutta kehittämisohjelmaa. TAYSin psykiatrian toimialueen johtaja Klaus Lehtinen on myös pitkälti samoilla linjoilla THL:n kanssa:

– Monet suositukset sopivat hyvin yhteen sen kanssa, mitä olen ajatellut ja mitä lähdemme sairaanhoitopiirin puolella viemään eteenpäin Psykiatrian tulevaisuushankkeessa.

Klaus Lehtinen pitää hyvinä suosituksina avohoidon painottamista ja tehostamista sekä sairaalahoidon hallittua vähentämistä.

– Hyvää on myös kaikkinainen tehokkaampi puuttuminen hoidon alkuvaiheisiin, kuten päivystyksellisten valmiuksien lisääminen Acutan yhteyteen. On hyvä, että ehkäisevän työn merkitystä korostetaan. Siinä on paljon tekemistä ja mahdollisuuksia.

Acuta on tärkeä

– En löytänyt yhtään suositusta, jonka olisin heti tyrmännyt, sanoo Eila Heikkinen.

– Terveysasemien ja yhteispäivystys Acutan mielenterveystyön vahvistaminen on erittäin tärkeä tehtävä. Olemme johtoryhmässä priorisoineet tämän ai- van ensisijaiseksi kehittämisen painopisteeksi. Aikoinaan Acutassa tehtävää mielenterveystyötä suunnittelevassa työryhmässä esitimme jo päivystykseen mielenterveystyön ammattilaisia.

– Pitkäniemen sairaalassa on toiminut Rapi-työryhmä. Toivottavasti saadaan samanlainen mielenterveystyön työryhmä Acutaan. Ryhmä voisi tehdä kotikäyntejä ja sillä olisi perhekeskeinen työote. Sen hoitoon ja arvioon tulisi olla helppo hakeutua. Varhainen auttaminen estää oireiden pitkittymisen ja turvaa perheen ja lasten hyvinvoinnin. Useat potilaat hyötyisivät Acutassa myös päihdehuollon palveluista. Monen potilaan hoito alkaisi suotuisammin, jos päivystyksessä olisi päihdetyöntekijä, Eila Heikkinen arvelee.

Peruspalvelut

– Peruspalveluja olemme yrittäneet tu- kea, mutta eri alueilla konsultaatioiden antaminen on ollut epätasaista, Eila Heikkinen sanoo.

– Omalääkärit hoitavat paljon mielenterveyspotilaita ja psykiatrien antama konsultaatio on heille tarpeen. Myös depressiohoitajat ja perusterveydenhuollon psykologit tarvitsisivat enemmän tukea ja työnohjausta mielenterveyspalveluista. Luulen, että tässä talouden tilanteessa ei ole mahdollista perustaa omaa psykiatrin virkaa perusterveydenhuoltoon. Meidän tulee suunnitella, miten parhaiten konsultaatioapua voidaan toteuttaa kaikilla alueilla.

– Tampereella on isoja rakennushankkeita, muun muassa Tipotien terveystalo. Tähän on suunniteltu siirtyvän lännen alueen kaksi psykiatrian poliklinikkaa, yksi Keski-Tampereen psykiatrian poliklinikka ja nuorisopsykiatria. Yhteisiä tiloja voidaan tavoitella, mutta ihan lähivuosina se tuskin onnistuu. Hervannan, Kaukajärven, Linnainmaan ja Etelä-Tampereen psykiatrian poliklinikat ovat terveysasemien yhteydessä.

Kriisipsykiatria

– Kriisipsykiatrian yksikkö on erittäin tärkeä, Eila Heikkinen painottaa.

– Hoito on vielä kovin sairaalakeskeistä. Avohoitoa lisäämällä ja kehittämällä sairaalapaikat tulevat lähitulevaisuudessa putoamaan. Sairaalaosastoja on tarkoitus vielä vähentää ja siirtää henkilöstöä avohoitoon. Tarkoitus on juuri toteuttaa kriisi- ja akuuttipsykiatrian kehittämistä sairaalasta avohoitoon siirtyvällä henkilöstöllä Tämä yksikkö voisi olla osin sama kuin tuo Acutasta käsin työskentevä yksikkö. Nytkin sekä päiväsairaala yksi että päiväsairaala kolme pystyvät ottamaan nopealla aikataululla potilaita hoitoon, joten ne ovat jo osa akuuttihoidon ketjua.

Päiväsairaala 2

– Sairaanhoitopiirillä ei ole mahdollisuutta ottaa päiväsairaala kahden toimintaa itselleen. Tähän saakka päiväsairaala kahdessa on hoidettu 15 epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivää potilasta noin kahden vuoden ajan. Persoonallisuushäiriöistä kärsivien ihmisten määrä on lisääntynyt ja palvelujen kysyntä on suurta, Eila Heikkinen toteaa.

– Henkilökunta on tehnyt ehdotuksen uudenlaisesta hoitomuodosta: päiväsairaalahoitoa aamupäivällä, iltapäivällä olisi mahdollisuus poliklinikkakäynteihin. Tässä mallissa hoidon piiriin pääsisi noin 40–60 potilasta vuosittain. Tällä hoitomallilla voisimme jatkaa kaupungilla omaa päiväsairaalatoimintaa ja lisäksi olisi mahdollisuus saada kauan kaivattua polikliinista toimintaa.

Klaus Lehtinen toteaa, että vaikeiden persoonallisuushäiriöiden hoitoon pitäisi voida panostaa myös sairaanhoitopiirin puolella.

– Se missä päiväsairaala 2 jatkossa sijaitsee hallinnollisesti, ei liene niin tärkeää kuin voida tarjota hyvää hoitoa myös muille kuin tamperelaisille.

Vanhuspsykiatria

– Vanhuspsykiatriassa Tampereella on noin 1,5 kertaa enemmän hoitopäiviä kuin valtakunnassa keskimäärin. Muutama vuosi sitten perustettiin vanhuksille oma psykiatrinen poliklinikka. Vanhuspsykiatrian poliklinikan lisäresurssointi olisi tarpeen kun vanhusten määrä on jatkuvasti lisääntymässä. Myös Klaus Lehtistä vanhuspsykiatria askarruttaa:

– Meillä on sairaanhoitopiirissä valtakunnallisestikin korkeatasoinen yksikkö, jota en lähtisi pienentämään. Varsinkin kun vanhempien ihmisten psykiatrisessa hoidossa on kovasti parantamisen varaa.

Päihde- ja mielenterveysongelmat

Eila Heikkinen toteaa, että päihde- ja mielenterveysongelmien toisistaan eriytynyt kuva on muuttumassa.

– Päihteiden käyttö on harvoin itsenäinen irrallinen häiriötila. Usein se edustaa pyrkimystä löytää kemiallinen keino lieventää erilaista psyykkistä oireilua. A-klinikan avopalvelut voisivat olla osana kunnallista palveluntuotantoa yhdessä aluepsykiatrian poliklinikoiden kanssa. Päihdehoitajien saaminen terveysasemille on toteutumassa hankkeen avulla.

Koordinaattori

– Nykyisessä talouden tilanteessa koko kaupungille perustettava päätoiminen ehkäisevän työn koordinaattori ei varmaan ole toteutettavissa. Itse asia on hyvä. Sitä pitää toteuttaa kaikissa mielenterveystyötä tekevissä yksiköissä. Tärkeä on vanhemmuuden tukeminen ja lasten huomioiminen silloin, kun vanhemmilla on mielenterveyden pulmia, Eila Heikkinen sanoo.

Pitkäniemi

Pitkäniemen sairaalan toiminnan siirtäminen kokonaan TAYSin alueelle ei saa kannatusta.

– Sairaanhoitopiiri on jo alkanut suunnitella, missä paikassa sairaalahoito tulevaisuudessa tapahtuu. Mahdollisesti akuuttihoito on järkevää sijoittaa TAYSin alueelle. Akuuttihoidon hoitoajat ovat lyhyitä. Pitkään sairaalassa hoitoa saavilla on tietysti ympäristöllä ja luonnon läheisyydellä merkitystä, Eila Heikkinen toteaa. Klaus Lehtinen on pitkäaikaisesta hoidosta samaa mieltä:

– Periaatteessa kaikenlainen akuuttihoito, nuorista vanhuksiin, kannattaisi tuoda niin lähelle käyttäjiä kuin mahdollista. Pitkäaikaispotilaita en lähtisi keskussairaalan alueelle siirtämään.

Entä erityisosaaminen?

Klaus Lehtinen ihmettelee erityisosaamisen ja psykoterapian puuttumista suosituksista.

– Erikoistuneiden palveluiden kehittämistarpeisiin ei oteta riittävästi kantaa. Psykiatria kehittyy ja on monenlaista erikoisosaamista, joka alueella pitäisi saada käyttöön. – Olen myös yllättynyt, ettei psykoterapiapalveluiden järjestämiseen ja tarpeeseen ole otettu kantaa. Tässähän meillä on ehkä suurimmat hoitovajeet.

Siis mikä suosittelee mitä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja kehittämislaitos. Sen tehtävä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauden ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen.

THL jatkaa lopetettujen Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin työtä

Tampereen kaupunki ja THL arvioivat tamperelaisten mielenterveyspalveluiden tason. Arvioinnin jälkeen annetut suositukset perustuvat myös kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman eli Mieli 2009 -suunnitelman suosituksiin.

Loppuraportti luovutettiin kaupungille elokuussa.

Raportin mukaan resurssien painopiste tulisi siirtää erikoissairaanhoidon korjaavista palveluista perustason lähipalveluihin ja ehkäisevään työhön. Kun avohoito tehostuu, on mahdollista vähentää sekä aikuis- että vanhusväestön psykiatrista sairaalakäyttöä.

Tamperelaista mielenterveyspalvelujärjestelmää ei raportin mukaan voi pitää kovin avohoitokeskeisenä. Puutteita on varsinkin perusterveydenhuollossa, jossa tarvitaan matalan kynnyksen vastaanottoja ja panostusta kouluterveydenhuollon mielenterveystyöhön.

---

Suurina rakenteellisina toimina THL ehdottaa harkittavaksi:

1. Tampereen kaupungin mielenterveyspalvelujen strategiaryhmän perustamista, jossa olisi edustettuna Tampereen kaupungin eri toimialat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja yliopistollinen sairaala sekä palveluiden tuottajat ja mielenterveysjärjestöt. Ryhmän tehtävänä olisi vuoden 2002 mielenterveyspalvelujen kehittämissuunnitelman uudistaminen yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi vaadittavista muutostoimista.
2. Terveysasemien ja Ensiapu Acutan mielenterveystyön vahvistamista matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla erikoissairaanhoidon psykiatrian tilauksen vähentämisen synnyttämillä resursseilla.
3. Peruspalveluiden mielenterveystyötä vahvistetaan nimeämällä peruspalveluiden mielenterveystyöstä vastaava ja varmistamalla peruspalveluiden työntekijöiden mahdollisuus joustavaan psykiatrin konsultaatioon siten, että terveyskeskukseen perustetaan konsultoivan psykiatrin virka tai siten, että psykiatrian aluepoliklinikat yhdessä järjestävät yhden psykiatrin työpanosta vastaavan konsultaatiomahdollisuuden perusterveydenhuollolle. Selvitetään mahdollisuuksia sijoittaa kaikki aluepsykiatrian poliklinikat terveysasemien yhteyteen.
4. Kriisipsykiatrian poliklinikan ja Pitkäniemen sairaalassa toimivan Rapi-poliklinikan toimintojen yhdistämistä yhdeksi yksiköksi siten että niiden henkilöstöresursseja ei vähennetä. Yksikkö voi olla kaupungin tuotantoa tai koostua sairaanhoitopiirin ja kaupungin työntekijöistä yhteisissä tiimeissä. Harkitaan päiväosasto 1:n liittämistä yksikköön. Lyhytaikaisissa kriiseissä pyritään tarvittaessa tarjoamaan joustavia yöpymismahdollisuuksia yksikön yhteydessä keskussairaalassa.
5. Epävakaasta persoonallisuushäiriöistä kärsivien potilaiden vaativan hoidon siirtäminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi.
6. Vanhuspsykiatrian perus- ja erikoissairaanhoidon avopalvelujen vahvistamista, minkä jälkeen voidaan vähentää psykogeriatrisen sairaalahoidon tilaamista sekä sairaanhoitopiiriltä että Hatanpään puistosairaalasta.
7. A-klinikkatoimen avopalvelujen järjestämistä osana kunnallista palvelutuotantoa ja niiden yhdistämistä aluepsykiatrian poliklinikkojen yhteyteen, samalla vahvistaen terveysasemia päihdehoitajilla.
8. Ehkäisevän ja edistävän työn vahvistamista nimeämällä koko kaupunkia varten päätoiminen ehkäisevän työn koordinaattori ja hänen tuekseen ohjausryhmä.
9. Selvittelyn aloittamista Pitkäniemen sairaalan toimintojen siirtämiseksi keskussairaalan yhteyteen.

Teksti: Eeva Karakorpi
Kuvat: Lotta Merinen