Nro 2, 2000 - 4. vuosikerta
<- takaisin Mielekäs -lehden etusivulle
Suurkuluttajasta kohtuukäyttäjäksi
Naltreksoni vie viinanhimon
Täysraittiutta on pidetty pitkään ainoana vaihtoehtona alkoholismin hoidossa. Viime vuosina on kuitenkin saatu lupaavia hoitotuloksia siitä, että ihminen voi oppia myös hallitsemaan juomistaan ja vapautua viinanhimosta lääkehoidon turvin. Naltreksoni on lääke, joka vaikuttaa aivojen toimintaan vähentämällä juomisen palkitsevuutta. Suomessa kehitetty Sinclair-menetelmä, jossa lääkehoito on yhdistetty oppimisterapiaan, on auttanut jo lähes kahtasataa tamperelaista vähentämään liiallista alkoholinkäyttöään tai lopettamaan sen kokonaan. (ingressi)
Juominen on opittu tapa, josta voi oppia pois
Sinclair-menetelmä perustuu ajatukseen siitä, että liika juominen on opittu tapa, josta voi oppia myös pois. Alkoholisoituminen tapahtuu vähitellen alkoholinkäytön myötä. Ihminen voi alkaa käyttää alkoholia esimerkiksi rentoutuakseen. Alkoholi vapauttaa elimistön omia mielihyvähormoneja ja saa aikaan hilpeän nousuhumalan. Jokainen juomakerta vahvistaa mielihyvähormoneja tuottavan opiaattijärjestelmän hermoyhteyksiä. Tämän myötä aivot oppivat yhdistämään yhä automaattisemmin kaksi alun perin erillistä asiaa. Tästä seuraa se, että ennen pitkään stressi laukaisee yhä herkemmin tarpeen juoda. Toisaalta taas alkoholinkäyttö sinänsä pahentaa stressiä ja noidankehä on valmis. Lopulta ihminen ei enää hallitse juomistaan vaan juominen hallitsee häntä.
Alkoholinkäyttöä ylläpitävä kierre on myös mahdollista katkaista ja juomisesta voi oppia pois natreksonilääkityksen ja terapian avulla. Naltreksoni vaikuttaa aivojen opiaattijärjestelmään siten,että se vie juomisesta hohdon. Tämän myötä halu juoda sammuu vähitellen samalla mekanismilla millä se on alun perin syntynytkin.
Juopot rotat tiennäyttäjinä
Naltreksonin käyttö alkoholiriippuvuuden hoidossa keksittiin noin kymmenen vuotta sitten. Alkon laboratoriossa työskennellyt tutkija dosentti David Sinclair huomasi että alkoholisoituneet rotat, joille syötettiin naltreksonia alkoivat vähentää juomistaan. Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset ovat sittemmin osoittaneet, että naltreksoni vähentää alkoholin himoa, juotuja alkoholimääriä ja retkahduksia hallitsemattomaan juomiseen. Tutkimusten mukaan osa naltreksonin juomista hillitsevästä vaikutuksesta säilyy myös puolen vuoden ajan lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen.Pelkällä lääkehoidolla ei kuitenkaan päästä merkittävään juomisen vähentämiseen, ellei siihen yhdistetä muuta terapiaa.
Muutosmotivaatio on onnistumisen edellytys
- Tyypillinen asiakkaamme on keski-ikäinen, työssäkäyvä tai omaa yritystä pyörittävä, perheellinen mies tai nainen, kertoo Tampereen ContrAl Clinicsin lääkäri Anne Murtonen.
- Alkoholisoituminen tapahtuu yleensä sitä nopeammin, mitä palkitsevampaa juominen on. Tästä syystä henkilöt, jotka saavat suurta tyydytystä juomisesta, mutta eivät kärsi pahoista krapuloista ovat alkoholisoitumisen suhteen riskiryhmässä.
Tärkeintä hoidon onnistumisen kannalta on oma halu muuttaa omia alkoholinkäyttötottumuksiaan. Usein tämä tapahtuu tilanteessa, jossa alkoholi on alkanut täyttää yhä enemmän ajatuksia ja viedä suurimman osan vapaa-aikaa. Elämä kapeutuu ja juominen alkaa haitata työtä ja perhe-elämää. Usein motivaatio hoitoon lähtemiseen syntyy pakon edessä kun puoliso tai työnantaja saa juomisesta tarpeekseen tahi oma yritys uhkaa mennä nurin.
- On hyvä aika tulla hoitoon, kun on tosissaan, sanoo Murtonen.
Lääke antaa voimavaroja silloin, kun ihminen itse on huolestunut omasta alkoholinkäytöstään ja haluaa muutosta siihen. Lääke ei ole kuitenkaan mikään "automaattipilleri", vaan riippuvuuden katkaisun kannalta on olennaisen tärkeää käyttää lääkitystä säännöllisesti joka kerta ennen alkoholin nauttimista. Tämä vaatii omaa motivaatiota ja sitoutumista hoitoon. Ensimmäisellä käynnillä asiakas joutuukin pohtimaan lähteekö mukaan hoito-ohjelmaan.
- Hoitoon sitoutuneista asiakkaista hoito-ohjelman keskeyttääkin vain n. kymmenen prosenttia. Verrattuna muihin päihderiippuvuuden hoitomuotoihin hoidon keskeyttäneitä on todella vähän, kertoo Murtonen. Hoito-ohjelman läpikäyneistä noin 90 % on saavuttanut oman tavoitteensa alkoholinkäytön suhteen.
Juomisen tilalle elämänlaatua
Hoito koostuu lääkehoidosta sekä lääkärillä ja psykologilla käynneistä. Alkoholin käyttöä ei tarvitse lopettaa ennen hoidon alkamista eikä hoidon aikanakaan ja ihminen voi elää aivan tavallista elämää.
- Terapiakäynneillä valvotaan lääkityksen oikeaa käyttöä ja opitaan tunnistamaan juomiseen johtavia ärsykkeitä. Yhdessä haetaan myös vaihtoehtoja juomiselle ja tuetaan juomisen vähentämisen myötä tapahtuvaa elämänmuutosta, kertoo psykologi Hilkka Oksi.
- Uudet juomisen tilalle tulevat asiat löytyvät yleensä ihmisen omasta elämästä. Työ ja perhe alkavat täyttää juomisesta vapautuvaa aikaa ja asiakkaat alkavat jälleen nauttia niistä asioista, joita elämään kuului ennen riippuvuuden syntyä, kuvailee Oksi.
Kirjallisten kotitehtävien avulla todetaan usein, että juomiseen johtaneet ärsykkeet, muuttuvat hoidon aikana ja asiakkaan itsetuntemus ja motivaatio vahvistuvat.
Ihminen itse määrittelee oman tavoitteensa, joka voi olla joko kohtuukäyttö tai täysraittius.
- Useimmat pyrkivät hoitoon tullessaan kohtuukäyttöön, mutta tavoitteet muuttuvat usein täysraittiuden suuntaan. Motivaatio kasvaa yleensä asiakkaan omien kokemusten myötä, kun ihminen saa uutta näkökulmaa elämään omista tarpeistaan lähtien, kertoo Oksi
- Alkoholin menettäessä hoidon myötä merkitystään elämänlaatu paranee, jää aikaa muille harrastuksille ja työ ja ihmissuhteet alkavat sujua. Pikkuhiljaa juominen alkaa tuntua yhä vähemmän tarpeelliselta. Alkoholi ei ole enää elämän tärkein asia, eikä koko muu elämä ole kietoutunut sen ympärille.