<- takaisin Mielekäs -lehden etusivulle

Satavuotias Pitkäniemi voimakkaan rakennemuutoksen kourissa

Satavuotias Pitkäniemen sairaala on maamme nykyään toimivista mielisairaaloista neljänneksi vanhin. Keisarillinen Majesteetti eli Nikolai toinen antoi Armollisen julistuksen, jonka johdosta perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan neljäs mielisairaala juuri läntiseen Suomeen. Pitkäniemen rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 1896 ja saatiin päätökseen syyskuussa 1899. Rakennustyömaana Pitkäniemi oli Suomen suurin siihenastinen yksityinen urakka: oma saha ja tiilitehdas ja 700 työntekijää. Suurin osa rakennuksista tehtiin tiilistä, joita tarvittiin muuraamiseen yli 10 miljoonaa kappaletta. Pitkäniemeen valmistui kaikkiaan 29 rakennusta: mm. hallintorakennus, parannus- ja turvaosaston paviljongit, pesu- ja kylpytupa, keittiö, leipomo, konehuone, talli, navetta, sikala ja lääkäreiden asunnot.

Pitkäniemen keskuslaitokseen ensimmäinen potilas tuli 21. maaliskuuta 1900 Lapinlahden sairaalasta. Pitkäniemen houruinhoitola oli myös aikansa modernein. Sairaalassa pidettiin Suomen 1. mielisairaanhoitajankurssi, avattiin Suomen ensimmäinen nuorisopsykiatrian osasto ja otettiin käyttöön ensimmäisinä tehostettu työhoito. Pitkäniemi oli aikoinaan hyvin omavarainen yhteisö. Sillä oli oma junapysäkki Tampere-Pori-radalla, oma höyrylaivavuoro, postiasema, sähkö tuli omasta höyryvoimalasta, kirkko ja hautausmaa. Maanviljely, karjan - ja puutarhanhoito takasivat omat elintarvikkeet. Ylilääkäri Ilmari Kalpa (1929-1963) totesi aikoinaan, että parasta psykiatrista hoitoa on maan muokkaus ja metsänhoito.

Pitkäniemen sairaalan 100-vuotisjuhlissa 21.3 valtiovallan tervehdyksen toi maaherra Heikki Koski. Puheessaan maaherra Heikki Koski toi esiin psykiatrian laitospaikkojen alasajon. Hänen mukaansa nyt voidaan puhua jo avohoidon laiminlyönnistä, koska laitospaikkoja korvaamaan ei ole kyetty rakentamaan avohoidon palveluita läheskään riittävästi. Maaherra Heikki Koski huomautti, että kaikkea ei voida selittää niukoilla resursseilla.

Pitkäniemen sairaalan ylilääkärinä 1960-1970- luvulla toiminut emeritus professori Erik E. Anttinen vaati suoraan, että taloudellisista leikkauksista mielenterveystyön kohdalla on luovuttava. Anttinen painotti puheessaan kanssaihmisyyden merkitystä mielenhoidossa. Apua tarvitseva on asiantuntija oman mielen tuntojensa kanssa. Mikään hoito ei tuota tulosta ellei mukana ole kanssaihmisyyttä.

- Miten hyvinvointivaltiossa on mahdollista, että lapset joutuvat jonottamaan jopa 10-12 kuukautta päästäkseen psykiatriseen hoitoon, Anttinen jyrähti. - Mieleltään sairaan ihmisarvo nähdään toisin kuin sydäntautisen, syöpää sairastavan tai muun "hyväksytymmän" sairauden vallassa olevan arvo. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen tulosalueen johtaja Pauli Poutanen antoi kiitoksen niille työntekijöille, jotka ovat ottanet tehtäväkseen mielensairaiden auttamisen.- Sitä työtä tehdään kulkemalla toisen rinnalla ja harvoin siitä saa kiitosta. Sairaalan raja-aidat on kaadettu, nyt on vuoro saada henkiset raja-aidat kaatumaan, totesi Poutanen puheessaan.

Yli miljoonan hoitopäivän vähennys kymmenessä vuodessa

- skitsofrenian, mielialahäiriöiden, neuroosin ja persoonallisuushäiriöiden hoitopäivien yhteismäärä on laskenut kymmenvuotisjaksolla 1987-1998 yli miljoona hoitopäivää

- psykiatrian erikoissairaanhoidon hoitopäiviä oli vuonna 1993 2,6 miljoonaa. Määrä putosi viidessä vuodessa reiluun 2 miljoonaan. tämä vastaisi lähes 1700 sairaansijan vähenemistä 1993-1998 sairaansijoiksi muutettuna 100-prosenttisella kuormituksella

- - keskimääräinen hoitoaika psykiatrian erikoisalalla putosi vuodesta 1994 87:stä vuorokaudesta vuoteen 1998 mennessä 47 vuorokauteen

Henna Lammasaitta-Korhonen

<- takaisin Mielekäs -lehden etusivulle