Nro 4, 2002 - 6. vuosikerta
 
 

<- Lehden etusivulle

Aggression hoidollinen hallinta

”Usein haluaisimme tietää sen yhden ainoan patenttiratkaisun pulmaan kuin pulmaan. Ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua,mutta paras neuvo niille,jotka joutuvat olemaan tekemisissä aggressiivisesti käyttäytyvien ihmisten kanssa – olivatpa nämä sitten psykiatrisia potilaita tai eivät – on kohtelias ja ystävällinen käytös.” –D. J.West

Pitkäniemen sairaalassa opetetaan uusia tapoja hallita väkivaltatilanteita. Monet hoitotyöntekijät kokevat tarvitsevansa lisää tietoja ja taitoja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen. Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosyksikössä on käynnissä kolmevuotinen Aggression Hoidollinen Hallinta – projekti eli AHHA - projekti. Sen tavoitteena on lisätä koulutuksen myötä osastojen hoitohenkilökunnan valmiutta kohdata ja hallita potilaan aggressiivisuus hoidollisin keinoin.

Koulutuksen sisältö perustuu englantilaisen Reaside- klinikan kehittämään malliin. Kouluttajina toimivat kolme tulosyksikön sairaanhoitajaa, jotka ovat saaneet koulutuksen aiheeseen Englannissa.

Vuorovaikutus vähentää väkivaltatilanteita

Väkivalta ja aggressio ovat ihmisen tapoja ilmaista tunteita. Terveydenhoidon yhteisöissä väkivaltainen käyttäytyminen on huolenaihe sekä potilaille että hoitohenkilökunnalle. Monet hoitotyöntekijät kohtaavat sitä sanallisessa muodossa, uhkaavana käyttäytymisenä tai suoranaisena väkivaltana. Näissä tilanteissa ahdistus yltyy ja adrenaliini virtaa. Inhimillisen pelon, pakenemisen ja yhteenottojen vuoksi hoidollinen ympäristö muuttuu äkillisesti, menettää vakautensa ja ajautuu väliaikaisesti pois tasapainosta.

Teoriaosuudessa kartoitetaan potilaan vihamielisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä osastoyhteisössä. Näkökulmina ovat potilaslähtöisyys, henkilökuntalähtöisyys sekä osastoympäristölähtöisyys. Vuorovaikutuksellisten taitojen merkitys väkivaltatilanteiden turvallisessa ratkaisemisessa on toinen keskeinen osa-alue. Ennalta ehkäisevän toimimisen ensisijaisuutta korostetaan.

Kiinnipitäminen tuo turvaa

Koulutuksessa tarkastellaan hoitajien omia, aggression kohtaamiseen liittyviä asenteita sekä kuullaan myös toisten kokemuksia ja tuntemuksia. Kokemusten vaihtamisen välissä kouluttajat tuovat englantilaiseen tapaan mietelauseita ryhmän pohdittavaksi. Lisäksi hoitajat saavat yhdenmukaisen koulutuksen tilanteisiin, jotka edellyttävät fyysistä rajoittamista. Potilaan rauhoittaminen tapahtuu hänestä fyysisesti kiinni pitäen turvalliseksi suunnitelluin ottein. Niiden avulla hoitohenkilökunta voi toimia tarkoituksenmukaisesti kriisitilanteissa. Kiinnipitämisen tarkoituksena on estää potilasta vahingoittumasta ja vahingoittamasta. Fyysinen kiinnipitäminen ei saa muodostaa uhkaa tai aiheuttaa kipua, sen luonne ja tarkoitus on aina hoidollinen. Kiinnipitämistä jatketaan, kunnes potilas kykenee hallitsemaan käyttäytymisensä siten, ettei se ole vahingollista hänelle itselleen tai muille.

Mielenterveyslaki 6/2002 muutoksineen määrittää myös potilaan fyysisen kiinnipitämisen edellytykset. Koulutuksen perusperiaatteena on, että fyysistä rajoittamista voi käyttää vain, kun muita lähestymistapoja on yritetty niissä onnistumatta, väkivaltaisuus on välittömästi uhkaavaa tai yksilön käyttäytyminen todennäköisesti johtaa siihen.

Mikko Pilli

<- Lehden etusivulle