Ylipaikoilla hoito kuormittaa Pitkäniemessä
Pitkäniemen sairaalassa on ollut potilaita pitemmän aikaa ylipaikoilla ja se on kuormittanut myös henkilökuntaa.
- Henkilökunta väsyy nopeammin, toteaa Pitkäniemen sairaalan pääluottamusmies Sauli Lehtimäki.
Hän ei osaa sanoa onko sillä ollut vaikutusta henkilökunnan työstä poissaoloihin. - Talviaikana on paljon flunssa-aaltoja ja henkilökunta sairastuu niihin siinä missä muutkin. Siitä, paljonko poissaoloista on uupumisen syytä, ei ole olemassa tilastoja.
Pitkäniemessä on Lehtimäen mukaan vajetta lääkärimiehityksessä, joka näkyy muiden työntekijöiden työmäärän lisääntymisenä ja asioiden pitkittymisenä.
- Potilaiden sairaalaan tulossa on huippuja, jotka ovat ennalta arvaamattomia. Jonosta ei silloin juuri hoitoon pääse.
Psykiatristen sairaalapaikkojen vähentymisestä, avohoidon riittämättömästä resurssoinnista ja hoitoon pääsyn vaikeudesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Asia nousee aina silloin tällöin enemmän julkisuuteen ja helmikuussa julkisen keskustelun Aamulehden palstoilla aloittivat omaiset. Lehtemme toimittajat kävivät haastattelemassa sairaalan ja avohoidon ylilääkäreitä Klaus Lehtistä ja Eila Heikkistä sekä luottamusmies Sauli Lehtimäkeä. Keskustelua aiheesta tullaan jatkamaan seuraavissa numeroissamme. Uutena aloitetaan artikkelisarja lähikuntien mielenterveyspalveluista. Ensimmäisenä esitellään Hämeenkyrö. |
Suurin osa sairaalan potilaista tulee päivystyksestä M1-lähetteellä ja heidät on otettava tarkkailuun, jonka jälkeen on päätettävä hoidon jatkumisesta. Käytännössä jonosta kutsuttuna hoitoon ei juuri pääse.
Aikuisakuuttiosastoilla potilasvaihtuvuus on suuri ja hoitoajat lyhyitä. Lehtimäen mukaan hoitojakson aikana pyritään niin hyvään tulokseen kuin mahdollista. Sairaalasta kotiuttamisen jälkeen potilaat siirtyvät pääsääntöisesti avohoidon vastuulle.
Pitkäniemessä ei ole henkilöitä, jotka pystyisivät ottamaan potilaita vastaan kotiuttamisen jälkeen.
Anssi Nikkilä