|
<- Lehden etusivulle
Miten psyykkisesti sairas jaksaa omaishoitajana?
Kun vanhempamme vanhenevat ja tulevat sairaammiksi, he odottavat lapsiltaan
enemmän hoivaa ja tukea elämän järjestelemisessä.
Sanotaan, että ikääntyessämme muutumme vähän
lapsiksi jälleen. Vanhempien on joskus vaikeaa ymmärtää,
että lapsilla on omat taakat ja oma elämä kontollaan,
eivätkä he pysty repeämään aivan kaikkeen, mitä heiltä odotetaan.
Tilanne on vielä vaikeampi, kun on kaksi hoivaa tarvitsevaa, vanhus
ja psyykkisesti sairas lapsi. Kun on jo valmiiksi psyykkisiä oireita,
tunne taakka omaisten vaatimusten kanssa on vielä raskaampi, kuin
ns. normaaleissa voimissa olevien ihmisten kohdalla.
Psyykkisesti sairaan "omaishoitajan" oireet voivat jopa lisääntyä niin,
että oma jaksaminen kärsii ja esim. harrastuksiin osallistuminen
vähenee tai loppuu kokonaan.
Syyllisyyden tunteminen on raskainta kaikessa. Syyllisyys oman vanhemman
pyynnöistä, joita ei voi toteuttaa, aiheuttaa jatkuvaa kuluttavaa
ahdistusta. Samoin huoli yksin kotona olevan äidin/isän fyysisestä voinnista
aiheuttaa huolta.
Olisiko kaikki hyvin, jos mummu/pappa olisi hyvässä vanhainkodissa
ainakin fyysisesti turvassa? Omaisten huoli ainakin vähenisi. Toisaalta
kaikki haluavat asua kotonaan niin kauan kuin mahdollista. Mikä olisi
se viisasten kivi, jotta mummu/pappa ja omaiset kaikki voisivat elää omaa
elämäänsä mahdollisimman hyvin ilman syyllisyyden
taakkaa? Psyykkisesti sairas ihminen kaipaa ehdottomasti apua ja tukea,
jotta jaksaisi hoitaa omat vanhempansa kunnialla loppuun asti. Vastauksia
ei taida olla, koska sairaanhoidon resurssit eivät minkään
tietolähteen mukaan ole lisääntymässä.
Äitini pyörätuolissa
Oma äiti rakas minulle soittaa, pyytää luokseen
haluaa tyttärensä sairaan
Miten auttaa voisin miten ymmärrän vaikeaa on itsellänikin
kanssa ja tähden
Silti haluaisin olla toiveikas ja toivoa että vielä jaksaisit
kanssa jalkojesi huonojen
Haluaisit ulos et itse pääse Siinä pitäisi
olla kaksi vahvaa sinua auttamaan
Haluaisit uimahalliin vaikka jo peseytyminen kotona on vaikea
urakka
Mitä kaipaat mitä haluat Äitini oma äiti meille
lapsillesi rakas
Tyttäresi |
Saara kertoo elämästään omista tunnoistaan psyykkisesti
sairaana omaisena:
- Äiti ei ymmärrä, että minä sairaana ihmisenä en
jaksa ja pysty hoitamaan kaikkea mitä hän pyytää.
- Äidin toiveet ja odotukset eivät käy yksiin omien toiveideni
ja mahdollisuuksieni kanssa. Hän odottaa, että teen kaikki
samat asiat kuin nuorena terveenä tyttärenä. Nähtävästi
hän ei ymmärrä täysin sairauttani.
- Toisaalta tuntuu positiiviselta, että äiti uskoo minun selviytyvän
kaikesta samalla tavalla, kuin ennen terveenä.
- Käyn äidin luona kerran viikossa ja soitan 3-4 kertaa viikossa.
Veli hoitaa kauppa ja siivousasiat ja äidin luona käy kodinhoitaja.
Omaa jaksamista on vaikea ennustaa etukäteen. Sanonkin aina äidille,
että tulen ja teen, jos jaksan. Oloni tuntuu riittämättömältä ja
syylliseltä.
- Pystyisin huolehtimaan paremmin äidistäni ja omasta voinnistani,
jos saisin siihen enemmän tukea. Toivoisinkin itselleni ja muille
samassa tilanteessa oleville riittävästi apua jonkinlaisen
tukihenkilön muodossa.
Teksti: Tanja Storm
Kuva: Anna-Maija Saloniemi
<- Lehden etusivulle |