|
< Lehden etusivulle
Köyhät kyykkyyn
Kultaisella 80-luvulla
ennen taloudellista ja
edelleen jatkuvaa henkistä
lamaa nousukkailla oli
tapana vitsailla sanomalla
”Köyhät kyykkyyn,kun
raha puhuu”.
Minun ja monen muun entisen uraihmisen
kohdalla kohtalo on leikitellyt
toden teolla ja vitsistä on tullut
totta. Yleinen käsitys, jonka mukaan
valtio jakaa suuria summia ilmaiseksi
laiskoille ja vetelille kansalaisille
vain pyytämällä sossusta,
ei valitettavasti pidä paikkaansa. Sen
eteen on todella tehtävä työtä, joka
uuvuttaa 100 kertaa enemmän kuin
ansiotyö.
Sosiaalituen turvaa tarvitsevan on
parasta hallita konttorityöntekijän taidot
Sossu-työnantaja vaatii kansalaiselta
merkittävää konttoritoimihenkilön
ammattitaitoa, jota kaikilla ei
voi olla. Puolet suomalaisista on vuosittain
vakavan uupumuksen kynnyksellä
veroilmoituksen täyttämisen
takia.
Sossu-ihmisen on pakko täyttää
vastaavat kaavakkeet vähintään kerran
kuussa.
Jokainen tulo ja meno on selvitettävä
pankin tiliotteen mukaan. On
anottava sitä ja tätä määräajassa täyttämällä
kaavake 107897 osat a), b)
ja c) ja liitettävä oheen liitteet 1-7
lisäselvityksineen.
Monet virastot olettavat, että jatkossa
kaikki kaavakkeet tulostetaan
itse pdf-tiedostona ja lähetetään sähköisesti.
On itsestään selvää, että vahvassa
lääkityksessä oleva entinen työtön
ja vammainen metsuri tai siivooja
suoriutuu hommasta käden käänteessä.
Parodista on, että vanhan vitsin
mukaan poliisikoulun työläin aine oli
konekirjoitus. Tuntuu että nykyään
odotetaan, että atk-taitojen täydellinen
hallinta ja kehityksessä mukana
pysyminen on ihmisen geeneissä.
Vaikka hän olisi syntynyt ennen tietokoneen
ja tv:n keksimistä, nähnyt
vain konttorirottien naputtelen kirjoituskonetta
ja menettänyt tapaturmaisesti
oikean kätensä.
Asioiden hoitaminen myös maksaa
Työssäoloaikana puhelinta, pc:tä, papereita
ja kopioita ei pitänyt minkään
arvoisina. Ikävä kyllä niiden arvo on
selvinnyt kantapään kautta. Jokainen
puhelu viranomaiselle maksaa ja monelle
tietokone on liian arvokas hankinta.
Tietokone syö myös koko ajan
rahaa sähkön, värien, paperien, diskettien
jne. muodossa.
Jokainen matka eri virastoon maksaa
bussimatkan muodossa. Ajankäyttöongelmia
ei ole, koska eri instansseihin
täytyy soittaa ja jonottaa
tiettynä aikana. Ennen sentään sai
työsuhde-etuna kalenterin, johon
merkitä menonsa, mutta nyt kalenterin
hintakin on omasta pussista
pois.
Extreme-kokemuksia minimipäivärahalla
Kuulemani mukaan nykyään on muotia
käydä elämyskursseilla. Suosittelisinkin
päättäville tahoille vähintään
kolmen kuukauden extreme-kokemusta
minipäivärahalla tässä varakkaassa
valtiossa. Mikäli tämän jälkeen
ihmisellä on vielä omanarvon- ja
itsetunto olemassa, siitä voisi
myöntää mitalin ja ansioristin.
Lisäksi ehdotan, että köyhille ja
kyykyssä oleville kansalaisille perustettaisiin
asioimiskonttoreita, joissa
olisi puhelin, paperit, lomakkeet,
kopiokoneet jne. kaikkien saatavilla
ja käytössä. Sosiaalineuvojat voisivat
toimia ns. työnjohtajina, jotta
homma sujuisi tehokkaasti.
Toimisto voisi aueta samaan aikaan
kun muutkin virastot. Kello 10.00
olisi 15 minuutin lakisääteinen kahvitauko,
klo 11.30 - 12.00 lounas ja
klo 14.00 - 14.15 toinen lakisääteinen
kahvitauko. Samaan aikaan kun
valtion virastot sulkeutuvat, voisivat
niiden henkilökunta ja asiakkaat lähteä
nauttimaan ankarasti työllä ja tuskalla
hankitusta vapaa-ajasta.
Virkatodistuksessani lukee virallisen
ilmoituksen mukaan: - elää. Toisinaan
tätä b-kansalaisen todellisuutta
miettiessä tuo ilmoitus tuntuu vahvasti
liioitellulta. Minulle riittäisi vallan
mainiosti maininta: - on paperien
mukaan olemassa.
Teksti: Tanja Storm
Kuva: Kalervo Niemi
< Lehden etusivulle |