Masennus yleistyy nopeasti

E.H.

Arvioiden mukaan maailmassa on 330 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät vakavasta masennuksesta. Näistä vain hieman yli 30 miljoonaa, eli kymmenesosa, saa asianmukaista hoitoa.

Brittiläinen biologi Lewis Wolpert kutsuu masennusta uudessa kirjassaan pahanlaatuiseksi suruksi, siinä missä syöpä on pahanlaatuinen kasvain. Masennusta ei voida havaita verikokeilla, virtsanäytteen avulla, kuvaamalla tai millään muullakaan luotettavalla tavalla. Vakava masennus ilmenee ylitsevuotavan surullisuuden lisäksi ruokahaluttomuutena, unettomuutena, keskittymiskyvyn puuttumisena, syyllisyyden tunteena, itsetunnon laskuna ja itsemurha ajatuksina. Vakava masennus on eri asia kuin alakuloisuus, jota jokainen tuntee silloin tällöin.

Maailman terveyssäätiön kulkutautiopin osaston johta Christopher Murray on sitä mieltä, että vakava masennus on maailman toiseksi heikentävin sairaus vuoteen 2020 mennessä. Ainoastaan sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat enemmän tuottavien työvuosien menetyksiä. Kaiken lisäksi masennus näyttää yleistyvän nopeasti. Vuonna 1936-1945 syntyneistä yhdysvaltalaisista neljä prosenttia sairastuu siihen elinaikanaan. Seuraavassa ikäryhmässä (1946-1955) prosenttiosuus on viisi, sitä seuraavassa (1956-1965) yhdeksän ja vuonna 1966-1975 syntyneiden ikäryhmästä jo peräti 21 % sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Masennus näyttääkin olevan nykyajan kiireisen yhteiskunnan sairaus. Masennuksen yleistyminen voi myös johtua siitä, että nykyään se osataan paremmin tunnistaa ja potilaat myös uskaltavat myöntää olevansa masentuneita.

Masennuksen hoitoon 60-luvulta lähtien ollut käytettävissä lääkkeitä ja ne ovatkin tuoneet paljon helpotusta, ainakin rikkaissa maissa. Masennuslääkkeiden markkinat ovat jo 35 miljardin markan arvoiset ja lääkkeiden käyttö kasvaa nopeasti. Tunnetuin masennuslääke on Eli Lilly yhtiön Prozac, joka yksistään tuo yhtiölle yli 12 miljardia markkaa vuodessa. Uusimmatkin masennuslääkkeet auttavat kuitenkin vain kolmea viidestä potilaasta ja niiden vaikutus alkaa vasta muutaman viikon käytön jälkeen. Kaiken lisäksi ei ole olemassa mitään tapaa etukäteen tietää, ketä lääkkeet auttavat ja ketä eivät. Jos yksi lääke ei auta, voi toinen lääke hyvinkin auttaa. Yksittäiset potilaat voivat joutua kokeilemaan muutamassa kuukaudessa useita erilaisia lääkkeitä, kunnes lopulta löytyy sellainen, joka auttaa ja jolla ei ole pahoja sivuvaikutuksia.

Masennuksen syyt

Ensimmäiset masennuslääkkeet löydettiin 50-luvulla sattumalta ja vielä nykyäänkin masennuksen syitä yritetään selittää perustuen siihen, miten masennuslääkkeet vaikuttavat. Ikävä totuus kuitenkin on, että masennuksen perimmäistä syytä ei vielä tunneta. Vaikka ei voidakaan olla varmoja, johtuuko masennus egoa vahingoittavista kokemuksista vai bioligisista syistä, mieli ei kuitenkaan toimi irrallaan aivoista. On havaittu, että riippumatta masennuksen perimmäisistä syistä, masennus ilmenee biokemikaalisina muutoksina aivoissa. Ilman hoitoa nämä muutokset loppuvat aikanaan, yleensä vuoden parin kuluessa, mutta masennus pitäisi kuitenkin aina hoitaa. Hoitamaton masennus uusiuituu helpommin kuin hoitamaton masennus ja hoitamaton masennus johtaa usein itsemurhaan.

Eräs tutkimustavoite tällä hetkellä on selvittää piirteitä, jotka vaihtelevat eri masentuneiden potilaiden välillä. Joillakin masennus aiheutuu ehkä riittämättömästä määrästä tiettyä aivojen välittäjäainetta, toisilla hormoonijärjestelmä on yliaktiivinen. Tutkijat yrittävät löytää biologisia merkkejä, joiden avulla potilaat voitaisiin jakaa eri ryhmiin ja määrätä heille juuri heille sopivia lääkkeitä.

Tohtori Wayne Drevets Pittsburgin yliopistosta yrittää selvittää masennuksen syytä yhdistämällä aivojen kerroskuvauksen ja magneettisen resonanssikuvauksen. Hän yrittää löytää eroja terveiden ja masentuneiden ihmisten aivojen välillä. Kuvausten mukaan masentuneiden ihmisten aivojen osa joka käsittelee stressiä ja tunteita ei ole yhtä aktiivinen kuin terveiden ihmisten aivojen vastaava alue. Terveidenkin ihmisten välillä on kuitenkin lähes yhtä suuria eroja tämän aivojen osan aktiivisuudessa kuin terveiden ja masentuneiden välillä, joten tutkimus ei siinä mielessä ole ratkaissut masennuksen testaamisen ongelmaa.

Perinnöllisyyden merkitys

Geneettinen tutkimus on eräs lähestymistapa masennuksen syiden selvittämisessä. Kaksostutkimukset identtisillä kaksosilla ovat osoittaneet, että syvä masennus on osittain perinnöllistä, mutta lievvä masennus ei. Peter McGuffin Psykiatrian instituutista yrittää lähestyä perinnöllisyysongelmaa aivan uudella tavalla. Hänen ryhmänsä aikoo ottaa DNA näytteen tuhannelta eriasteista masennusta potevalta potilaalta ja analysoida ne tähän asti tunnistettujen ihmisten kromosomien tuntomerkkien avulla. Sen jälkeen masennuspotilaiden DNA poikkileikkausta verrataan tuhannen terveen ihmisen DNA poikkileikkaukseen ja etsitään eroja. Lopuksi tutkijat selvittävät korreloivatko löydetyt erot masennuksen kanssa. Tällainen tutkimus olisi ollut lähes mahdoton vielä kymmenen vuotta sitten, mutta nyt tuloksia pitäisi tulla jo muutamassa vuodessa.

Hormoonit

Professori Charles B. Nemeroff kirjoitti tänä syksynä (1998) Scientific American lehdessä tutkimuksestaan hormoonien vaikutuksesta masennukseen. Masentuneilla ihmisillä on hormoonimuutoksia, jotka valmistavat kehon pakenemaan tai taistelamaan. Nämä hormoonimuutokset sulkevat kaikki muut elintoiminnot, jotka eivät ole välttämättömiä itsesuojelulle. Masennuksessa tämä taisteluun valmistautuminen vain kestää kuukausia ja aiheuttaa masennuksen oireet.

Hormoonivaihtelut ovat myös syynä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja vaihdevuosien yhteydessä esiintyvään masennukseen.

Uusia masennuslääkkeitä

Aivan uudenlaisiakin masennuslääkkeitä ollaan kehittämässä. Yksi niistä on MK-869, joka estää aivojen erään välittäjäaineen toiminnan. Kyseisen välittäjäaineen arvellaan liittyvän kivun tunteen välittämiseen. Kokeiden mukaan MK-869 on masennuslääkkeenä yhtä tehokas kuin nykyiset tehokkaimmat masennuslääkkeet, mutta sillä ei ole yhtä paljon sivuvaikutuksia. Se näyttää myös vaikuttavat nopeammin kuin nykyiset masennuslääkkeet. Vaikka MK-869:n ajatellaan vaikuttavan kivun tuntemusta välittävän välittäjäaineen toimintaan, ei MK-869 kuitenkaan vaikuta mitenkään fyysisen kivun tuntemiseen. Tämä osoittaa, kuinka vähän aivojen toiminnasta vielä tiedetään.

Hoito on liian kallista useimmille

Ylivoimaisesti suurinta osaa maailman masentuneista uudet masennuslääkkeet eivät kuitenkaan auta millään tavalla, ne ovat yksinkertaisesti liian kalliita. Kaikki masennuslääkkeet eivät kuitenkaan ole kalliita ja teollisesti valmistettuja, vaan luontaistuotteitakin on olemassa. Saksassa Pyhän Johnin Wort, ikivanha yrttivalmiste 'hermostollisiin vaivoihin', on jo kuusi kertaa yleisempi masennuslääkkeenä kuin Prozac. Sen vaikutusta ei kuitenkaan ole kliinisesti tutkittu. Jos uudet kokeet kuitenkin todistavat sen tehon, ikivanha yrttivalmiste voi mullistaa masennuslääkkeiden markkinat. Prozac patentti vanhenee vuonna 2003 ja sen jälkeen Eli Lilly voisi alkaa myydä sitä ilman reseptiä, jos ihmiset alkavat ostaa halpaa yrittivalmistetta Prozacin sijasta.

Masennuslääkkeiden suosio hoitomuotona kasvaa psykoterapian kustannuksella. Psykoterapia on vielä masennuslääkkeitäkin paljon kalliimpi hoitomuoto, koska psykoterapeutin työ on niin kallista. Vapaaehtoistyö on kuitenkin ilmaista ja kaikkialla maailmassa on masennuksen hoidossa yleistynyt vertaisryhmien perustaminen. Suomessa toimii usealla paikkakunnalla Mieli Maasta ryhmiä, joissa masennuksen läpikäyneet ja siitä kärsivät tukevat toinen toisiaan.

Lähteet:
The Economist: Spirit of the age
Scientific American: The Neurobiology of Depression