Taimin etusivu
   Kirjeenvaihto


 


Vertaistuki- ja keskustelupalsta

Vertaistuki- ja keskustelupalstan etusivu
Kirjoita uusi viesti
Vastaa tähän viestiin

15.3.2007 20:52

Vastaus viestiin: Psykoosi

Tuttu juttu,

Itse tutustuin mieheni kautta psykoosiin syksyllä 2005. Yhtenä syksyisenä aamuna löysin mieheni harhaisena ja itkuisena olohuoneemme sohvalta. Ja siitä kaikki alkoi.

Jatkuva psykoosi hellitti lääkkeiden myötä (joita täytyy syödä säännöllisesti); pikkuhiljaa psykoosi väistyi (kuukausien aikana) ja psykoottisia jaksoja ilmaantui yhä vähemmän ja vähemmän ja ne kestivät yhä lyhyemmän ajan. Lääkitys saatiin vähitellen kohdilleen. Mieheni alkoi levottomasti 'pälyillä' ympärille aina kun psykoosi alkoi hiipiä päälle. Siitä opin tuntemaan psykoosin. Mieheni on ollut kotohoidossa koko ajan - vaikka sairaalahoitoa on usein ehdotettu. Minulla oli kuitenkin mahdollisuus tehdä etätyötä kotona.

Nyt psykoottisuutta ei ole ollut moneen kuukauteen. Lievimmillään psykoottisuus on esiintynyt nauravien hahmojen etsimisellä kylppärin kaakeleista.

Alan ammattilaiset ovat selittäneet että mieheni psykoottisuus johtuu ehkä varhaislapsuudessa syntyneestä traumasta - ehkä äidin hylkäämisestä. Ja yhdessä muiden rankkojen elämänkokemusten kanssa tämä kokemus pyrki sitten psykoosin kautta pintaan. Sinä et ole toiminnallasi aiheuttanut psykoosia - älä siis syytä itseäsi.

Tiedän kokemuksesta että elät rankkoja aikoja. Mutta voi kulkea rinnalla ja pitää kädestä kiinni. Kuuntele miestäsi kun hän haluaa puhua - tue hänen lääkitystä (tarvittaessa huolehdi että hän ottaa lääkkeet säännöllisesti). Ymmärrä, että hän ei muista mitä on tunti aikaisemmin puhunut.

Ja kaikkein tärkein asia - muista myös oma hyvinvointi. Ole hoitopalavereissa mukana jotta saat tietoa. Puhu asiasta - älä salaa - siihen menee liikaa voimavaroja.

Se mikä minusta on kaikkein vaikeinta on se, että en tiedä milloin tämä päättyy vai päättyykö koskaan. Onko minun opittava elämään tunteettoman mieheni kanssa... Masennus/psykoottisuus on ehkä muuttanut asumaan meille enkä tiedä miten selviän siitä.

Tässä omaa terapeuttista kirjoittamistani, toivottavasti saat jotain irti.

Voimia!

Ilona

Vastaukset:
Päivä kerrallaan, jupu, 16.3.2007
Hui kauhistus, Kaakeleissa tonttuja, 17.3.2007

Tämän ketjun aiheena on:
- masennus

Vastaa tähän viestiin:

Vastauksen otsikko:

Vastaus:

Nimimerkki:

 


 

 

   Ohjeet
   Artikkelit