|
Vastaus viestiin: Unohda koko juttu
Niinpä...
Minäkin itse pipona kuitenkin ihmettelen, että eikö mekin tarvita kuitenkin kumppani? Miten Artsi voit sanoa noin, koskapa käsittääkseni sinullakin on puoliso. Ja vieläpä ymmärtävä sellainen? Ainakin itselläni on ollut järin paljon helpompi elämä nykyisen mieheni kanssa. Edellinen oli sairaanhoitaja, eikä nähnyt sairauttani, vaikka se silloin oli pahassa jamassa... lähetti vaan hakeen masispillereitä (seuraukset olivat karmivat... loputonta rilluttelua, laiminlyöntejä, ihan siis psykoottista touhuilua, harhoja ja kuvitelmia... ) ja loppurytinöissä syytti alkoholistiksi ja vei AA:han. Ei apua.
Olen onnellinen jokaisesta päivästä, jonka mieheni jaksaa minua (nyt oltu 8 vuotta aviossa) ja touhuilujani kattoa.
Finanssit on välillä täysin persiillään jos mie niitä hoitelen (parin tonnin luottolasku jälleen tulossa...tuli ostettua kaikkea sellaista mitä ei välttämättä tarvi mut on kiva omistaa...) ja seksiki upeeta ku mielikuvitus on vaan rajana... mut ne kaivokaudet onki sit kestämistä... niin minulla kuin muillakin...
En voi välttämättä sanoa, että pipon kanssa ei voisi seukata. Elämä ei ainakaan ole yksitoikkoista ja harmaata....
Sateenkaaressakin on enemmän värejä ku me pystytään kaverille ääneen kertomaan...
Punapää
Vastaukset: Sitä en tiedä, bandit, 16.12.2009 Bipon puolisona, Artsi, 17.12.2009
Tämän ketjun aiheena on: - kaksisuuntainen mielialahäiriö
|